Ohjelma on katsottavissa Yle Areenasta(*Click*) vielä kaksi ja puoli kuukautta. Kirjaan tähän Putinin kaikki sanat sekä Solovjevin haastattelut. Joukossa on mukana muutama muukin lausunto muilta ihmisiltä. Kaikkia en tähän kirjoittanut koska näihinkin meni jo 10 tuntia.
Ohjelma alkaa eri ihmisten puhumista arvoista.
Perustuu Liisa Viitasen(Yle) suomennokseen!
YK:n yleiskokous 28.09.2015: Tilanne on enemmän kuin vaarallinen. Haluan kysyä niiltä jotka ovat luoneet tällaisen tilanteen, -tajuatteko edes mitä olette tehneet?
Solovjov: YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa menitte puhujakorokkeelle melko epäystävällisessä ilmapiirissä. Teitä ennen puhui Yhdysvaltain presidentti. Tiesittekö mitä Obama sanoi puheessaan?
Putin: En, koska olin juuri saapunut
Solovjov: Sanoitte hänelle: Tajuatteko mitä olette tehnyt?
Putin: En tarkoittanut häntä.
S: Ettekö?
P: En. Olen keskustellut useiden vuosien ajan monien eurooppalaisten ja amerikkalaisten päämiesten kanssa. Kun erilaiset operaatiot alkoivat esimerkiksi Afganistanissa tai Irakissa ja myöhemmin Libyassa, olin aina sitä mieltä että pitää toimia varovasti. Omia käsityksiä hyvästä ja pahasta, esimerkiksi käsityksiä demokratiasta ei pidä siirtää automaattisesti tai mekaanisesti muihin maihin ja muille kansoille, joilla on eri kulttuuri, uskonto ja perinteet. Rehellisesti sanottuna kukaan ei kuitenkaan kuunnellut.
S: Miksi?
P: Koska he pitävät itseään erehtymättöminä ja suurina, eivätkä he joudu vastuuseen.
Sitten ohjelmassa kerrottiin Syyrian tilanteesta. Siitä kuinka Usa on pyrkinyt kaatamaan Assadin hallituksen vuodesta 2006. Puheenaihe siirtyi Jaltan konferenssiin.
S: Missä vaiheessa Jaltalla sovittu maailmanjärjestys alkoi murtua?
P: Sen jälkeen kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta.
S: Näittekö Berliinin muurin murtumisen?
P: En, koska olin palannut Neuvostoliittoon jo ennen muurin murtumista. Mutta kyse ei ole muurista, vaan että Jaltan konferenssi vahvisti voimatasapainon, joka oli voimassa tuossa vaiheessa eli vuonna 1945. Voittajamaat loivat järjestelmän, joka vastasi poliittisesti tuolloista voimatasapainoa. Sen jälkeen moni asia on muuttunut. Ydinaseista on tullut merkittävä tekijä maailmanpolitiikassa. Ne ovat levinneet eräisiin muihinkin maihin. On syntynyt uusia suurvaltoja, kuten Intia ja Kiina. Neuvostoliitto on poistunut poliittiselta näyttämöltä, ja kaksinapainen järjestelmä on murtunut. Kumppaneidemme pitäisi miettiä sitä, että tätä tilannetta kannattaa käyttää hyväksi ja nousta moraaliseksi johtajaksi uudessa maailmantilanteessa. Mutta he toimivat ja ajattelevat edelleen entiseen tapaan. Heidän päähänsä on jäänyt klisee kylmästä sodasta.
S: Perustuiko Jaltan sopimus moraaliin? Me ajattelemme naiivisti, että he ovat moraalisia, mutta he vain pelkäsivätkin voimaamme
P: En ole samaa mieltä tästä. Minusta Jaltan konferenssi ja sopimus eivät perustuneet moraalisiin arvoihin vaan ennen kaikkea edelleen olemassaolevaan voimatasapainoon ja edellisten vuosikymmenten kokemukseen. Esimerkiksi surulliseen kokemukseen Kansainliitosta, joka perustettiin säätelemään valtoiden välisiä suhteita ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Se lakkautettiin kuitenkin nopeasti, koska sillä ei ollut työkalua, jota olisi voinut käyttää konfliktien estämiseen. Sen tilalle perustettiin Yhdistyneet kansakunnat ja sen turvallisuusneuvosto.
S: Ennen kaikkea..
P: Kyllä. Peruskirjan luku 7 antaa oikeuden voimankäyttöön maailmanjärjestystä rikkovaa valtiota vastaan. Siihen on kuitenkin kirjattu, että voimankäyttö on sallittu vain turvallisuusneuvoston yksimielisellä päätöksellä. Ja turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenillä on veto-oikeus. Se kertoo siitä, että jyrkkiä päätöksiä kenenkään suhteen ei saa tehdä ilman täyttä yksimielisyyttä kyseisestä asiasta. Tämä on avainasia kansainvälisen oikeuden nykyjärjestelmässä.
Ohjelma toi esille Jugoslavian sodan. Siitä kuinka 15 NATO-maata hyökkäsi 60 000:lla sotilaalla pieneen maahan.
Emir Kusturica, Serbialainen elokuvaohjaaja: Jugoslavian sota näytti kaikki puolet sivilisaatiomme rappiosta. Se ei ole enää kristitty, islamilainen eikä ateistinen. Sillä ei ole enää periaatteita eikä ihanteita.
Oliver Stone, elokuvaohjaaja USAsta: Maamme on suuri ja siellä on monia suurenmoisia asioita. Rakastan kotimaatani aivan kuten rakastin äitiäni. Joskus kuitenkin vihasin äitiäni koska meillä oli erimielisyyksiä.... Kun olin nuori, palvelin kotimaatani ja haavoituin kahdesti. Uskoin siihen mitä olimme tekemässä. Kului monta vuotta ennen kuin tajusin, miten kauhea tuo julma sota oli. Se muutti amerikkalaista yhteiskuntaa huonompaan suuntaan. Tuon sodan tuloksena oli sydämettömyys.
Ja World Order vie meidät takaisin Putinin ja Solovjovin keskusteluun.
S: Vietnam. Me olimme Afganistanissa. Eli aina ei onnistunut.
P: Vietnamia ei kannata verrata meidän menoomme Afganistaniin. Me olimme kuitenkin Afganistanissa istuvan hallituksen ja presidentin pyynnöstä. Se on merkittävä ero. Oliko meidän järkevä mennä Afganistaniin, kuten teimme? Se on kysymys jota pitää miettiä. Asia ei ole yksiselitteinen. En pysty sanomaan oliko se oikein vai väärin. Mutta teimme monia virheitä, se on varmaa. Pitää kuitenkin tutkia huolellisesti oliko päätös oikea vai väärä.
S: Verrattuna amerikkalaisten sotaan Vietnamissa virheitä ei ollut paljon.
P: Luulen niin, mutta kaiken kaikkiaan on selvä, että Afganistanin sota oli Neuvostoliiton virhe.
S: Vietnam ei kuitenkaan saanut amerikkalaisia lopettamaan puuttumista kansainvälisiin asioihin. Me olemme pelänneet puuttua, vaikka kokemuksemme oli myönteisempi.
P: Emme me pelkää, me vain toimimme hillitymin. Jos teemme jotain, yritämme varjella itseämme mahdollisilta negatiivisilta seurauksilta. He eivät mieti niitä koska USA on suurvalta valtameren takana, dollari on maailmanvaluutta ja maan talous on maailman suurin. Jos operaatio epäonnistuu, he eivät välitä siitä vaan aloittavat seuraavan.
Dokumentti kertoo WCT-torneista ja siitä miten Usa rupesi taas puuttumaan muiden maiden asioihin. Vuonna 2003 Usa hyökkäsi Irakiin vastoin YK:n tahtoa.
S: Liittouma toimi Irakissa 1991 ja 1993 ilman YK:n lupaa ja omalla tavallaan mutta se saa kaiken anteeksi.
P: Rankaisemattomuus on yksi syy piittaamattomaan toimintaan kansainvälisellä areenalla. Kukaan ei vedä siitä vastuuseen. Taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvimmalle valtiolle syntyy houkutus ohittaa tai julistaa vanhentuneiksi kansainvälisten suhteiden nykyiset periaatteet. Kansainväliset suhteet pohjautuvat YK:n peruskirjaan. Se on kansainvälisen julkisoikeuden pohja ja perusta.
S: Sitä noudatetaan vain, kun on kaksi mahtitekijää. Kun Venäjä palasi mahtitekijäksi, kävi selväksi että voidaan puhua taas YK:n merkityksestä.
P: Ei aina. En kärjistäisi poleemisesti tätä asiaa. Kiistakysymyksiä syntyy syntyy tietenkin usein, kun maiden edut törmäävät joko keinotekoisesti tai objektiivisten syiden vuoksi. Ne voivat johtaa YK:n peruskirjan rikkomiseen. Joskus edut ovat kuitenkin yhteneväiset, esimerkiksi joukkotuhoaseita koskevissa kysymyksissä. Tässä asiassa meillä on eurooppalaisten, amerikkalaisten ja kiinalaisten ystäviemme kanssa täydellinen konsensus. Kukaan ei halua lisää ydinasemaita. Me näemme, että se uhkaa maailman rauhaa ja turvallisuutta
S: Yhdysvallat aikoo kuitenkin toimittaa Saksaan...
P: Mitä?
S: Lentokoneita jotka on varustettu...
P: Yhdysvaltain taktisia ydinaseita on ollut Saksassa koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan, eli siitä lähtien, kun Yhdysvalloista tuli ydinasevaltio. He vain uusivat niitä nyt. Tässä ei ole mitään uutta. Se on tietenkin vaarallinen asia, koska Venäjän taktiset ydinaseet eivät ole strategisia noiden Yhdysvaltojen aseiden suhteen. Ne eivät yllä sinne asti, mutta Euroopassa olevat Yhdysvaltain taktiset ydinaseet yltävät Venäjälle. Siksi ne ovat meidän kannaltamme strategisia ja suurempi uhka meille kuin meidän taktiset ydinaseemme heille.
David Owen, Britannian ulkoministeri 1977-1979: En tunne Putinia, mutta uskon että hän on Venäjän rohkeimpia poliitikkoja. Juuri Putin sulki sotilastukikohdan Kuubassa, samoin Pohjois-Koreassa. Hän nosti esille useita kysymyksiä, joissa hän tiesi Yhdysvaltojen ja Venäjän olevan toisiaan vastaan. Hän otti aloitteen omiin käsiinsä.
Yhdysvalloilla on 1400 sotilastukikohtaa ympäri maailmaa, yli 120 eri maassa. Venäjällä on vain 12. Tasapainoa ei ole, dokumentissa sanotaan. Aihe siirtyy Palestiinan jakamiseen kahteen vuonna 1947. Siitä kuinka tilanne rauhoittui hetkeksi. Mutta jatkui sitten.
S: Miksi maailmanjärjestyksen reseptiä ei pystytä millään löytämään?
P: Kylmän sodan ja menneisyyden jäänteet estävät meitä liikkumasta aktiivisesti eteenpäin. EU on kasvanut ja laajentunut Itä-Euroopan maihin, jotka suhtautuivat ainakin viimeisten vuosikymmenten aikana erittäin epäluuloisesti Neuvostoliittoon. Tuo epäluulo kohdistuu nyt Venäjään. Keskustellessani eräiden EU-maiden johtajien kanssa he sanoivat joskus: "Te teitte meille niin ja näin." Sanoin, että Neuvostoliitto teki, emme me. Nämä kliseet elävät vieläkin.
S: Sama valtio..
P: Monien mielestä me olemme Neuvostoliitto, mikä ei ole totta. He eivät pysty tai eivät halua ymmärtää sitä, koska niin on heille parempi. Monissa Itä-Euroopan maissa Venäjän vastaisesta propagandasta ja politiikasta on tullut sisäpoliittinen ase, jota käytetään valtaan pääsemiseksi tai vallassa pysymiseksi. Tällaista asennetta jopa lietsotaan, mikä on haitallista.
S: Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kaikki ne, jotka eivät kyenneet puolustautumaan, pakotettiin jakaantumaan pienempiin osiin, ikäänkuin jauhettiin pölyksi.
P: Se on kätevää. Hajoita ja hallitse -politiikka oli käytössä jo Rooman valtakunnassa. Pitää jakaa pienempiin osiin jolloin hallitseminen on helpompaa. Tällaisen politiikan harjoittaminen on helppoa, koska varsinkin taloudellisesti ja sosiaalisesti epävakaissa maissa voi aina löytää separatismin ja jatkuvan hajottamisen tukijoita. Etenkin sopivilla alueilla.
Dokumentti kertoo seuraavaksi siitä kuinka demokratisointi tekee vaon pahaa aatteelle. Demokratiaa ei saada aikaan kaatamalla hallitus ja sitten toivomalla että demokratia syntyy. Päinvastoin ulkopuolinen puuttuminen saa aikaan vain kuohuntaa ja tosiasiassa hidastaa demokratian syntyä. Sillä hallituksen kaataminen heikentää valtiojärjestelmää jolloin terrorismin uhka kasvaa kun valtio ei itse pysty suojaamaan itseään.
S: Onko meillä reseptiä vallankumouksen vientiä vastaan?
P: Ei. Meillä pitää olla vain yksi resepti: Kansainvälisen oikeuden perustan vahvistaminen. Ei voi olla erilaisia tulkintoja siitä, mitä suvereniteetti merkitsee ja pitääkö sitä kunnioittaa. Uusia kysymyksiä nousee koko ajan. Esimerkiksi Syyrian ja eräiden muiden maiden kohdalla on helppo julistaa maan hallinto laittomaksi. Mitkä ovat laittoman hallinnon kriteerit? Kuka ne on määritellyt, kuka päättää ne? Jos perustelemme toimiamme mielivaltaisilla käsitteillä, joita ei ole kirjoitettu selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä, seurauksena on kaaos.
S: Kaaoshan on jo nyt. Nyt käynnissä oleva suuri kansainvaellus murtaa juridisen maailmankuvan. Miten sitä voi hallita?
P: Eikä pelkästään juridista. Se voi murtaa myös etnisen ja uskonnollisen maailmankuvan. Eurooppa voi menettää identiteettinsä. Vaikeassa asemassa olevia on tietenkin autettava, ja pakolaisia on autettava, se on selvä. Siksi humanistiset periaatteet ja motiivit, jotka syntyvät tässä tilanteessa ansaitsevat kaiken tuen. Tämä ei ole kuitenkaan tärkein asia. Tästäkin puhuin YK:n yleiskokouksessa. Tärkeintä on se ettei horjuteta laillisia hallituksia eikä tuhota maiden valtiojärjestelmää, vaikka se ei olisikaan täydellinen. Jos jonkun mielestä näin on, mitä voi tehdä rikkomatta kansainvälistä oikeutta. Auttakaan laillisin keinoin maan sisällä niitä voimia, jotka kannattavat teidän arvojanne. Tukekaa niitä taloudellisesti, poliittisesti ja tiedotuksella, mutta älkää menkö maahan kuin norsu posliinikauppaan ja polkeko kaikkea jalkoihinne. Maita ei pidä keikuttaa eikä tuhota niiden valtiojärjestystä. Auttakaa, jos kansa ansaitsee mielestänne parempaa, kuin hallinto jonka alaisena se elää. Auttakaa kansalaisia jotka ovat valmiita taistelemaan maan sisällä yhteisten ihanteidenne puolesta.
S: Kuuntelevatko muut kun puhutte tästä?
P: Vaikea sanoa, kuuntelevatko. Kun asiat menevät, kuten menevät, eivät taida kuunnella. Libyasta esimerkiksi hyväksyttiin päätöslauselma.
S: Mistä siinä puhuttiin?
P: Lentokieltovyöhykkeestä.
S: Mitä sen jälkeen tapahtui?
P: Aluetta alettiin pommittaa ja tukea hallituksen kaatamista. Se onnistui, ja Gaddafi tapettiin, vieläpä raa'asti. Syntyikö Libyaan sen jälkeen demokratia? Parin kuukauden kuluttua tapettiin Yhdysvaltain suurlähettiläs. Mitä saavutettiin? Miksi se tehtiin? Nyt YK on ilmoittanut yhtenäisyys-hallituksen perustamisesta. Miten pitkään se pysyy vallassa? Kyse on omaisuuden ja luonnonvarojen jakamisesta. Olisiko sen voinut tehdä toisin? Se olisi vaatinut enemmän aikaa ja ponnisteluja. Olisi pitänyt ottaa huomioon ihmiset. Muutos olisi tapahtunut ennemmin tai myöhemmin mutta ilman katastrofaalisia seurauksia ja satoja tuhansia pakolaisia.
Muammar Gaddafi 09.03.2011: Jos Libyan vakautta horjutetaan, Välimeren alueen epävakaus romahduttaa koko maailmanrauhan. Jos al-Qaida pääsee Libyaan, seuraukset ovat katastrofaaliset. Jos meidät syrjäytetään ja Libyan vakautta horjutetaan, miljoonat mustat afrikkalaiset lähtevät liikkeelle. He hukuttavat Italian ja Ranskan. Koko Euroopasta tulee musta.
Näin toteutuivat Gaddafin sanat. Dokumentissa näytetään pakolaisia jotka pyrkivät Libyasta Eurooppaan. Isossa-Britanniassa kiellettiin vankeuden uhalla pakolaisten auttaminen.
S: Katsokaa Eurooppaa: Toisaalta pakolaisvirta, toisaalta kansallismielisyyden kasvu. Ihmiset ovat hukassa.
P: Ei kannata aliarvoida Eurooppaa. Yhdistyneessä Euroopassa on yli 300 miljoonaa asukasta ja vahva talous. Euro pitää vakaasti asemansa, ja siitä on tullut maailman varantovaluutta. Se on hyvä asia, koska jos dollari on ainoa varantivaluutta, se kaventaa mahdollisuuksia ohjailla maailman taloutta. Mutta Eurooppa on tänään, mitä on kaikkine sisäisine ristiriitoineen ja positiivisine kehitystendensseineen.
Putin Valdai-Konferenssissa Sotshissa 22.10.2015: Esimerkkinä voin mainita sakot, joita Yhdysvallat langettaa Eurooppalaisille yhtiöille. Tekosyihin vedoten rangaistaan ankarasti niitä, jotka uskaltavat rikkoa Yhdysvaltain yksipuolisia pakotteita. pelkästään viime vuonna eräs ranskalainen pankki joutui maksamaan lähes 9 miljardin dollarin sakot, muistaakseni 8,9 miljardia. Toyota joutui maksamaan 1,2 miljardia dollaria. Saksalainen Commerzbank solmi sopimuksen, jonka mukaan Saksa maksaa Yhdysvalloille 1,7 miljardia dollaria. Toimitaanko näin liittolaisten kanssa? Ei. Näin toimitaan vasallien kanssa, jotka uskaltavat toimia oman päänsä mukaan. Niitä rangaistaan huonosta käytöksestä.
Dokementti kertoo vuorostaan USA:n toimista parantaa omaa vientiään erinäisillä sopimuksilla.
S: Puhelu USA:n ulkoministeriöstä on tärkeämpi kuin yksikään päätös. Hallitsevatko yritykset maailmaa?
P: Maailmaa hallitsevat talouskasvun objektiiviset lait. Tietenkin yli rajojen toimivien kansainvälisten monialayritysten on toimittava niin että tuotteiden laatu paranee, tuotantomäärät nousevat ja työn tuottavuus kohoaa. Niiden on pyrittävä parempiin tuloksiin ja suurempiin voittoihin. Ne eivät tarvitse rajoja. Juuri siksi solmittiin ensin GATT eli tulleja ja kauppaa koskeva yleissopimus. Sen jälkeen perustettiin Maailman kauppajärjestö WTO, joka on häivyttänyt rajoja. Nyt on kuitenkin uusi tilanne, ja on ilmestynyt uusia pelaajia, jotka eivät enää pelkää vaan ovat alkaneet vaatia tiukasti oikeuksiensa kunnioittamista. Ne ovat laillisia oikeuksia, sillä niistä on sovittu WTO:ssa, jonka jäseneksi maat on hyväksytty. Neuvottelut päätyivät jälleen kerran umpikujaan ja jäivät sinne vuosikausiksi, koska kehittyvät maat alkoivat vaatia paikkaansa auringossa. Ne pitivät sitä oikeutettuna ja WTO:n sääntöjen mukaisena. Silloin ilmeisesti syntyi ajatus lopettaa neuvottelut. "Jotka koskevat vain meitä. Koska me olemme maailman johtavat taloudet, ennen pitkää kehittyvien maiden on pakko toimia jälleen niiden sääntöjen mukaan, jotka me laadimme uusissa organisaatioissa."
Näkökulma siirtyy Ranskassa tapahtuneeseen terroristi-iskuun 13.marraskuuta 2015.
Putinin lausunto, (paikka ja aika ei ollut dokumentissa): Haluaisin sanoa. Jo viisikymmentä vuotta sitten Leningradin kadut opettivat minulle yhden säännön: Jos tappelua ei voi välttää, pitää iskeä ensimmäisenä.
S: Tämä on todella ratkaiseva hetki. Vihollislaumat ovat käytännössä meidän rajoillamme. Isis, joka on rekrytoinut osan talibaneista.
P: Tämä ei ole ensimmäinen kerta.
S: Ei niin, mutta olemme selvinneet aina historian käännekohdista ensisijaisesti vahvan hengen avulla. Olimme varmoja että asiamme oli oikea. Onko oikeudenmukaisuuden kriteeri edelleen voimassa maailmassa? Miten tärkeä se on? Miten tärkeä on moraali? Viimeksi kun Aleksanteri I yritti yhdistää Euroopan kristillisten arvojen avulla, hän epäonnistui valitettavasti.
P: Minusta kukaan ei saa koskaan pakottaa ketään hyväksymään mitään arvoja, vaikka pitäisi niitä kuinka oikeina. Meillä on omat arvomme ja oma käsityksemme oikeudenmukaisuudesta. En mene nyt sanamuotoihin koska se on epäkiitollinen tehtävä. Asiantuntijat löytävät niistä aina moitittavaa. Mutta me tiedämme, mistä puhun. Kyse on ennenkaikkea perinteisistä arvoistamme, historiasta, kulttuurista, perinteistä ja kaikesta muusta mikä liittyy niihin. Niitä ei pidä kuitenkaan tyrkyttää muille. Neuvostoliitto yritti pakottaa muut hyväksymään kommunistiset arvot voimakeinoin. Olen varma, että monet ovat kanssani samaa mieltä siitä, että kyse ei ollut edes kommunistisista arvoista vaan Neuvostoliiton geopoliittisista eduista. Tai Venäjän jota tuolloin kutsuttiin Neuvostoliitoksi. Kyse oli eduista mutta ne peitettiin ideologian alle.
S: Alussa oli kuitenkin arvot, sillä Neuvosto-Venäjä tarjosi oikeudenmukaisen maailmanjärjestyksen.
P: Neuvosto-Venäjä oli heti vuoden 1917 jälkeen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen muotia maailman demokraattisen älymystön keskuudessa Yhdysvalloissa, Euroopassa, kaikkialla. Neuvosto-Venäjä oli muodikas valtio, ja sen uudet arvot olivat erittäin houkuttelevia. Entisen työni puolesta muistan erittäin hyvin, mitä monet neuvostotiedustelua analysoineet ihmiset ovat sanoneet.
S: Jo Tshekan ulkomaalaisosaston aikana 1920-luvulla?
P: Kyllä. Eräs tutkija totesi, että Neuvostoliiton hyväksi vakoilleet, esimerkiksi kuuluisat Cambridgen viitoset, Rikhard Zorge, ja monet muut toimivat epäitsekkäästi ja työskentelivät ideologisen kotimaansa hyväksi. Myöhemmin se kaikki alkoi haalistua ja menetti houkuttelevuutensa ja perspektiivinsä.
S: Puhuuko Venäjä nyt perinteisistä arvoista niiden katoamisen ja kriisin aikana?
P: Kyllä, mutta voin vakuuttaa, että maailmassa on paljon maita ja ihmisiä, jotka ovat meidän puolellamme ja jakavat meidän näkemyksemme. Vaikka kuulemme joidenkin maiden johtajien kritisoivan meitä, se ei suinkaan tarkoita, että noiden maiden kansalaiset tukevat johtajiaan ja kritisoivat meitä. Päinvastoin. Voin vakuuttaa teille, että suurinosa kansalaisista tukee meitä maissa, joiden johtajat kritisoivat meitä.
Yleisiä moraaliin ja arvoihin liittyviä haastatteluja, koskettavaa musiikkia ja videonpätkää kuinka lapsia kohdellaan Lähi-Idässä.
S: Teillä oli luottamukselliset ja ystävälliset suhteet Obaman kanssa. Nyt koko maa odottaa henkeään pidätellen, kun te tulette ulos kansainsälisistä neuvotteluista, koska emme tiedä, onko meillä rauha vai sota. Miksi maailma on taas valtavan epävakauden partaalla ja kaikki on keskittynyt yhteen asiaan: Yhdysvaltain kunnianhimo, maailmanlopun lahko eli Isisin ennennäkemätön kasvu, ja valtavien resurssien mobilisointi eri maista. Lisäksi muun muassa kristillinen moraalikäsitys on laskenut. Kaikki pilarit, joiden varassa maailma seisoi, ovat murtuneet. Johtajienkin väliset suhteet ovat hankalat. Miten vakaus saavutetaan?
P: Tilanne on se, mikä on, mutta haluaisin puhua toisesta asiasta. Poliittiset uusrikkaamme ovat kadottaneet todellisuudentajunsa. hei eivät ole tajunneet edes sitä, että heidän oman maailmansa sisällä on käynnissä peruuttamattomia prosesseja. Jos kaikki seisovat nyt asennossa ja tekevät kunniaa, se ei tarkoita että niin on oleva aina. Jotkut maat ja kansat eivät hyväksy koskaan toissijaista roolia miehitettynä maana tai vasallina. Ennemmin tai myöhemmin se menee joka tapauksessa ohi. Uskon, että hyvinkin pian. Kukaan ei kuitenkaan saa nöyryyttää muita pysyäkseen johdossa niin pitkään kuin mahdollista. Valtameren takaisten ystäviemme ulkopolitiikka liittyy usein oman näkemyksen tyrkyttämiseen voimakeinoin. Se ei ole tietenkään hyvä. Toisaalta en usko, että me olemme maailmanlopun partaalla, koska ihmiset ovat järkeviä. Järkeviä ihmisiä on kaikkialla Euroopassa, Amerikassa, Aasiassa. Heti kun he huomaavat, että jotain vakavaa on tapahtumassa, he orientoituvat uudelleen.
S: Orientoituvat ja syyttävät heti teitä.
P: Jotkut ovat lievästi sanottuna kriittisiä minu suhteeni, mutta se ei koske vain kaukomaiden johtajia. Sellaista tapahtuu joskus myös meitä lähellä olevissa maissa. Ainakin minä kuulen aina joskus lievästi sanottuna epäoikeuden mukaista kritiikkiä... Tai avoimen törkeää... Meitä lähellä olevien maiden johtajilta. Se kertoo poliittisesta kulttuurista tai sen puutteesta.
S: Loukkaako se tunteitanne?
P: Ei.
S: Leningradin kadut ovat koulineet.
P: Minulla on oma tyylini ja tapani suhtautua kaikkeen. Olen sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta loukkaantua, koska minun on työskenneltävä kaikkien kanssa maani edun vuoksi.
Dokumentti vie meidät Siinaille jossa terroristit olivat piilottaneet matkustajakoneeseen pommin. Lentokoneen alas tippumisessa kuoli 224 ihmistä, suurin osa venäläisiä. Kone oli lähtenyt Egybtistä ja oli menossa Pietariin.
Putinin mietteet iskusta: Tämä ei ole ensimmäinen barbaarimainen terroriteko, jonka kohteeksi Venäjä on joutunut. Niihin ei ole yleensä mitään sisäistä tai ulkoista näkyvää syytä. Näin oli Volgogradin aseman räjähdyksessä vuoden 2013 lopussa. Emme ole unohtaneet ketään emmekä mitään. Kansalaistemme murha Siinailla kuuluu kuolonuhrien lukumäärässä laskettuna verisimpiin rikoksiin. Emme kuivaa kyyneleitämme sielustamme ja sydämestämme. Tämä rikos seuraa meitä ikuisesti. Se ei kuitenkaan estä meitä löytämästä ja rankaisemasta rikollisia. Tämä rikos ei vanhene koskaan, ja meidän on tiedettävä kaikki rikolliset nimeltä. Me etsimme heitä kaikkialta, mihin he ovat piiloutuneet. Löydämme heidät mistä tahasa maailman kolkasta ja rankaisemme.
S: Ehkä Isis on absoluuttinen paha, jonka voittamiseksi maailman on yhdistyttävä ja luoda olosuhteet "uuden Jaltan" syntymiselle.
P: Terroristiorganisaatio Isis on tietenkin suuri uhka meidän lisäksemme myös muslimimaailmalle itselleen. Te kysyitte keskustelumme alussa, miten eri maat suhtautuvat Isisiin. Sanoin, että jopa sellaiset maat, joiden väestö on sunnimuslimeita, pelkäävät Isisiä, koska se on jo vaatinut Mekkaa ja Medinaa. Se haluaa perustaa sinne uskomattoman suuren kalifaatin. Toisin sanoen Isis on uhka hyvin monille. Se ei ole kuitenkaan avaisasia, jonka ympärillä pyörii kaikki, mikä on olennaista tulevan kehityksen kannalta. Tärkeintä on suhteiden rakentaminen niin sanotussa geopoliittisessa taistelussa. Taistelu on väistämätön, mutta se on käytävä sivistynein säännöin. Niiden pitää olla sivistyneitä, selkeitä, läpinäkyviä, yhdenmukaisesti ymmärrettyjä ja hallittavia.
Yleistä puhetta taas moraalista eri julkkisihmisiltä., ja siitä mitä moraali on. Sitten Dokumentti näyttää kuinka Solovjov kuvaustiimeineen käy Putinin virka-asunnolla uudessa haastattelussa.
S: Viimeaikaisissa esiintymisissänne on ollut kuultavissa pettymys. Te olette aina ollut suorapuheinen mutta viime aikoina olette puhuneet asioista niiden oikeilla nimillä. Tuntuu, että naamiot on poistettu. Ovatko kunnia ja ihmisarvo vielä mukana politiikassa, pidetäänkö sopimuksista kiinni? Kenen kanssa voimme solmia sopimuksia? Kenen kanssa voimme solmia pitkäaikaiset suhteet, jos vielä eilen samanhenkisiltä vaikuttaneet puukottavat tänään selkään. Mikä on Euroopan ongelma? Miksi Euroopan maiden politiikka ei voi olla järkevää, rakentavaa, selkeää ja ymmärrettävää?
P: Mitä tulee käsitteisiin kunnia, ihmisarvo, rakkaus, ja rehellisyys, olisi tietenkin hyvä että niillä olisi paikkansa politiikassa. Olisi hyvä käyttää niitä siinä. Mutta näiden käsitteiden tulee olla ennen kaikkea ihmisten välisten suhteiden perustana: tyttöjen ja poikien, miesten ja naisten välisten suhteiden, miesten ja naisten kesken. Valtioiden väliset suhteet perustuvat etuihin. Jotta edut olisivat tasapainossa, on oltava yhteisiä sääntöjä, jotka ymmärretään samalla tavalla ja hyväksytään läpinäkyvästi. Mitä tulee ihmisiin, joiden kanssa voi tai ei voi toimia, uskon, että kaikkien kanssa voi ja täytyy toimia. Pidämmepä jostakusta tai emme, työskentelemme kaikkien kanssa. Mikä on Euroopan ongelma?Euroopan ongelma on siinä että, sillä ei ole itsenäistä ulkopolitiikkaa. Eurooppa on luopunut siitä ja luovuttanut osan, ehkä tärkeimmän osan itsenäisyydestään liittoumalle. Periaatteessa on täysin normaalia, että sotilaspoliittisen liittouman jäsenet luovuttavat osan itsenäisyydestään ylikansalliselle elimelle. Mutta nyt kyse ei ole vain ylikansallisesta elimestä. Eurooppa ei ole luovuttanut itsenäisyyttään edes Natolle, vaan sen johtajalle Yhdysvalloille. Kuten muistatte, olemme toistuvasti puhuneet Irakista. Kun Yhdysvaltaqin joukot menivät Irakiin, Saksan silloinen kansleri Gerhard Schröder ja Ranskan presidentti Jacques Chirac olivat sitä vastaan. Minä en taivutellut heitä siihen, he taivuttelivat minua liittymään heihin. Mitä heille sanottiin hyökkäyksen jälkeen, kun Saddam Hussein oli tapettu ja Irak tuhottu? "Te olitte väärässä".Minullekin sanottiin: "Me voitime, mutta te vain seurasitte sivusta". Sittemmin osoittautui että Schröder ja Chirac olivatkin oikeassa. Chiracilla oli läheiset ja luottamukselliset suhteet Lähi-Idän sunnien kanssa.valtavan tietomääränsä perusteella hän ennusti jo tuolloin, mihin tilanne johtaa. Se johtikin noiden maiden valyiojörjestelmän tuhoutumiseen ja terrorismin kukoistukseen. Iskut kohdistuvat Pariisiin. Chirac ajatteli tätä jo silloin, ja hän oli oikeassa kuten Schröderkin. Schröder on Venäjän ystävä, mutta hän ei ole pro-venäläinen vaan pro-saksalainen poliitikko. Itse asiassa hän on Nato-mielinen. Hän puhui aina avoimesti ja rehelliseti Naton merkityksestä kansainvälisille suhteille. En ole kaikesta samaa mieltä, mutta ne ovat hänen näkemyksiään. Hän ei tehnyt mitään, mikä vahingoittaisi Saksan etuja, vaan päinvastoin puolusti niitä aina. Otetaan esimerkiksi Nord Stream 1. Katsoin suu auki miten Schröderiä vastaan hyökättiin, kun hän ehdotti putken rakentamista. Se oli Saksan ehdotus, jota me tuimme aktiivisesti. Myöhemmin Schröder taisteli sen toteuttamiseksi. Nyt sanotaan: " Me rakensimme sen" Schröder sen rakensi. Nyt puhutaan jo toisen putken rakentamisesta. Saksa tarvitsee sitä, koska se on luopunut ydinvoimasta eikä varmaan voi palata siihen. Venäjällä on valtavasti ekologisesti puhdasta ja välttämätöntä kaasua, ja me olemme valmiita toimittamaan sitä. Miksi kieltäytyä siitä? Lisäksi Saksasta tulee Euroopan solmukohta. Mutta se on jo toinen kysymys. Ongelma on siinä, että.. Me emme odota eurooppalaisten kumppaniemme luopuvan euroatlanttisesta yhteistyöstä, mutta minusta olisi oikein, että ne edes osallistuisivat päätöksentekoon siinä tapauksessa, eivätkä vain vetäisi kättä lippaan joka kerta, kun valtameren takaa annetaan määräys. Kaikki tietävät, miten Schröderin ja Chiracin kävi, mutta pitää toimia joko omien sisäpoliittisten etujen mukaisesti tai valtion edun mukaisesti. Voi olla, että olen väärässä, mutta minusta tuntuu, että Euroopan maiden kannattaisi yhdistää voimansa Venäjän kanssa taloudessa, politiikassa, terrorismin vastaisessa taistelussa, ympäristöongelmien ratkaisemisessa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Me olemme valmiit yhteistyöhön, emmekä aio nyrpistää nenäämme pakotteiden takia. Me odotamme.
S: Emme kaikkia.
P: Odotamme kaikkia.
S: Entä tapa jolla Turkki toimii?
P: Ensinnäkään Turkki ei ole Eurooppaa. Toiseksi kuten sanoin jo lausunnossani ja haluan toistaa sen tässä ja nyt, me pidämme Turkin kansaa ystävällismielisenä kansana, emmekä halua rikkoa suhteitamme Turkin kansan kanssa. Mitä tulee maan toimivaan johtoon, mikään ei ole ikuista maan päällä.
S: Toisaalta Eurooppa, Yhdysvallat ja Venäjä torjuvat yhdessä kansainvälisen terrorismin uhkaa. Toisaalta aivan samat kumppanit jatkavat pakotteita Venäjää vastaan ja joskus jopa asettavat uusia. Hämmästyttää, että hetkellisten poliittisten etujen vuoksi unohdetaan Kansainvälisen valuuttarahaston tapaisten vakiintuneiden organisaatioiden perusperiaatteet. Tarkoitan Ukrainaa. Miten kommentoisitte tätä?
P: Mitä tulee Ukrainaan ja koko entisen Neuvostoliiton alueeseen, olen varma siitä, että läntiset kumppanimme, niin eurooppalaisetkaan kuin amerikkalaisetkaan eivät pyri puolustamaan Ukrainan etuja. He yrittävät estää Neuvostoliiton palauttamisen. Kukaan ei halua uskoa, että me emme ole luomassa Neuvostoliittoa uudelleen. Jos Venäjä ja Ukraina yhdistäisivät voimansa ennen kaikkea taloudellisissa integraatioprosesseissa, se parantaisi maidemme kilpailukykyä maailmantaloudessa ja antaisi sekä Ukrainalle, että Venäjälle mahdollisuuden saada parempi asema nykyisessä työnjaon järjestelmässä kansainvälisillä ja globaaleilla markkinoilla. Jopa tämä hypoteettinen mahdollisuus estää ilmeisesti kumppaneitamme nukkumasta rauhallisesti. Luulen, että heidän tärkein tehtävänsä on estää meitä liittoutumasta. Ei ole mikään salaisuus, että kaikin tavoin yritettiin estää yhteisen talousalueen luominen Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän välille. Samoin yhteisen tulliliiton perustaminen. Kukaan ei vieläkään suostu pitämään Euraasian unionia kansainvälisen yhteisön täysivaltaisena jäsenenä. Miksi Euroopan unionin saa perustaa, mutta Euraasian unionia ei? Ukson kuitenkin, että kumppanimme alkavat pian ymmärtää, että heidän asenteensa ei ole rakentava. Miksi he tukivat Ukrainan vallankaappausta? Olen puhunut tästä usein. Käsittääkseni monet kumppanimme näkevät nyt, että tekivät virheen, mutteivät halua myöntää sitä. he käyttivät hyväkseen kansan tyytymättömyyttä Ukrainan oloihin, jotka eivät muodostuneet Janukovitshin kaudella vaan Ukrainan itsenäistyttyä. Korruptio, lainvalvontaelinten ja oikeuslaitoksen toiminta olivat paljon pahempia kuin Venäjällä. Meillä on paljon ongelmia, mutta siellä niitä on vielä enemmän. Emme pysty edes kuvittelemaan, miten paljon virkamiesten ylimielisyys ärsytti siellä ihmisiä. Tyytymättömyyttä oli tietenkin helppo käyttää hyväksi. Mutta vallankaappauksen avulla ei voi parantaa mitään. Onko tilanne nyt parempi?Johto on edelleen oligarkkien käsissä. Ukrainaa johdetaan ulkoapäin. Keskeiset johtajat on tuotu sinne naapurimaista tai valtameren takaa. Kansan elintaso laskee katastrofaalisella tavalla. Bruttokansantuote on laskenut Ukrainassa huomattavasti enemmän kuin Venäjällä. Ukrainan teollisuustuotanto on romahtamassa. Mitä Ukraina saa vastineeksi? Ehkä viisumivapauden Eurooppaan. Tai sitten ei. Mutta kyse ei ole työluvasta eikä työviisumista. Ja vaikka olisikin, niin millaiseen työhön. Lastenhoitajiksi, puutarhureiksi, rakennuksille apumiehiksi. Onko tämä Ukrainan ja sen hienon kansan kohtalo ja tulevaisuus? Ei tietenkään. Ukrainalla on mahdollisuus tulla merkittäväksi teollisuusmaaksi korkean teknologian aloilla, raketti- ja avaruusteknologiassa, ilmailun, laivanrakennuksen ja mikroelektroniikan alalla, tieteen ja koulutuksen kehittämisessä. Missä se kaikki nyt on? Ukraina taantuu. Kukaan ei kuitenkaan halua elättää Ukrainaa. Länsimaat antavat miljardin ja toisen, lupaavat takuita, mutta haluavat siirtää taloudellisen taakan Venäjälle. Velkoja ne eivät halua maksaa, vaikka me tarjosimme mielestäni mukavan ratkaisun velkaongelmaan. Ehdotimme, että jaamme riskit. Olimme valmiit jatkamaan luottoa Ukrainalle neljäksi vuodeksi: Ensin vuosi ilman lyhennyksiä, sitten miljardi vuodessa. Mitä vikaa tässä on? Mutta länsimaat eivät halua edes jakaa riskiä. Eivätkö ne luota Ukrainan maksukykyyn ja talouden tasapainottumiseen? Se on huono merkki. Kansainvälisen valuuttarahaston sääntöjä kuitenkin muutettiin, vaikkei rahoittaja ole Yhdysvallat vaan valuuttarahasto ja kaikki sen jäsenmaat. Yhdysvallat siirtää jälleen kansainväliselle yhteisölle poliittisista virheistä syntyneen taloudellisen riskin. Itse eivät halua kantaa tuota taakkaa. Kaikkien pitäisi vähitellen tajuta, että pitää toimia sivistyneiden sääntöjen mukaan eikä niistä piittaamatta. Tämä onkin ehkä jo tajuttu, koska olemme kuulleet usein ja itsekin puhuneet Minskin sopimuksesta, Tämä koskee myös lännen Venäjälle asettamien pakotteiden jatkamista. Meidänkö pitäisi muuttaa perustuslakia?Ei tietenkään. kaikki ymmärtävät sen mutta ajattelevat, että pitää painostaa Venäjää, jotta se antaisi periksi vielä jossain. Ei ole meidän asiamme antaa periksi tai vaatia jotain. Meille on tärkeää vain se, että emme voi jättää nationalistien kynsiin Ukrainan kaakkoisosissa asuvia venäläisiä ja venäjänkielisiä, jotka ovat Venäjä-mielisiä. Tässä asenteessa ei ole mitään liiallista.
S: Kuten olemme huomanneet, Ukrainan reformikomitea jopa kiistelee venäjäksi, ja presidentti puhuu venäjää yrittäessään erottaa heidät toisistaan.
P: Hyvä että kiistelevät venäjäksi, eivätkä georgiaksi tai osseetiksi. On naurettavaa tai tragikoomista, kun kaukasialaiset esiintyvät suurempina Ukrainan kansan etujen puolustajina kuin ukrainalaiset itse. Ikään kuin he tietäisivät paremmin, mitä ukrainalaiset tarvitsevat, vaikka ovat äsken muuttaneet Georgiasta tai ovat toisen polven maahanmuuttajia Armeniasta tai Ossetiasta. Tietävätkö kaukasialaiset paremmin mitä ukrainalaiset tarvitsevat? Se on naurettavaa. Tai olisi naurettavaa ellei se olisi niin surullista.
S: Suvereniteetti on tärkeä aihe. Kun puhumme uudesta maailmanjärjestyksestä, maiden suvereniteetti on keskeinen kysymys, koska se antaa mahdollisuuden sopia niiden kanssa. Onko olemassa vielä perusperiaatteita vai voiko kaiken muutttaa ja pettää hetkellisten etujen vuoksi? Puhutte koko ajan eduista mutta toimitte itse toisin. Etujen lisäksi pidätte aina antamanne lupauksen. Jopa vaikeimpina aikoina noudatatte tätä logiikkaa. Puhuitte lehdistökonferensissa vaikeista suhteista Turkin kanssa, mutta ette rikkonut sopimuksia kertomalla, mitä siellä puhuttiin.
P: Kiitos kohteliaisuudesta, mutta yritän todella olla rikkomatta omia velvoitteitani tai velvoitteita, jotka koskevat maatamme. Tämä ei johdu vain moraalisista tai eettisistä periaatteista vaan pikemminkin käytännöllisistä syistä: niin on helpompi työskennellä. Syyrian kriisissä meidän on helppo toimia sekä presidentti Assadin että amerikkalaisten kanssa. Puhuin tästä hiljattain presidentti Obaman kanssa. Tämä koskee myös ystäviämme Saudi-Arabiassa ja muissa arabimaissa. Se on helppoa siksi, että me emme heiluta häntäämme emmekä muuta kantaamme. Ennen kuin muodostamme kantamme, kuuntelemme rauhassa jokaista ja valitsemme linjan, jonka arvelemme olevan kaikkien hyväksyttävissä. Mutta se ei ole vain arvelua, koska mehän ksyyimme kaikilta, sopiiko se heille vai ei. Periaatteessa kaikki hyväksyivät tärkeimmät kohdat. Sen jälkeen me muodostamme oman kantamme niistä näkemyksistä, jotka ovat yhteisiä ja kaikkien hyväksyttävissä. Silloin meidän ei tarvitse hyppiä puolelta toiselle kuin kirppu, koska siihen ei ole mitään tarvetta. Kantamme on muodostettu keskustelujemme perusteella, mikä tekee siitä voimakkaan. Kantamme avoimuus ja johdonmukaisuus, voi sanoa rehellisyys antaa sille voimaa. Kysyitte, onko olemassa muita perusteita. Ei ole muita, kuin kansainvälinen oikeus, joka perustuu YK:n peruskirjaan. Maailma muuttuu luonnollisesti. Sekä YK:n peruskirja että tähän päivään asti voimassa ollut maailmanjärjestys syntyivät toisen maailmansodan seurauksena. Voimatasapaino on selvästi muuttunut, mikä on tietenkin otettava huomioon. Katsotaan vaikka Saksan liittotasavaltaa. Eiväthän kaikki sukupolvet voi tuntea syyllisyyttä siitä, mitä natsit tekivät. Osa saksalaisista taisteli heitä vastaan ja kuoli siinä taistelussa. Mukana oli kristittyjä, kommunisteja, vaikka ketä. Antifasistinen liike oli erittäin laaja. Tämäkin kannattaa muistaa. Minulla on oikeus puhua tästä sekä Venäjän presidenttinä että ihmisenä, jonka perheessä oli monia uhreja. Sekä äitini, että isäni suvussa oli toisen maailmansodan jälkeen enemmän kuolleita kuin eloonjääneitä. Jotta kansainvälinen tilanne muuttuisi ja vakaus lisääntyisi, meidän on otettava huomioon Saksan nykyinen rooli. Se voi ja sen pitää toimia kansainvälisellä areenalla. Kaikki tämä on otettava huomioon. Kansainvälisiä suhteita on kehitettävä niin, että niiden vakaus paranee.
S: Kun Siinailla tapahtui terrori-isku ja myöhemmin kun sotilaitamme kaatui Syyriassa, reaktionne oli erittäin emotionaalinen. Koitte ne selvästi henkilökohtaisena tragediana. Pariisin iskujen jälkeen soititte sinne ensimmäisten joukossa. Missä määrin tunteet vaikuttavat päätöksiinne?Missä määrin tuska vaikuttaa Teihin ja Venäjän politiikan määrittelyyn?
P: Tunteet ovat väistämättömiä, mutta ne eivät saa vaikuttaa päätösten laatuun, koska päätösten takana on miljoonien ihmisten etu, miljoonien Venäjän kansalaisten etu. Jokainen päätös pitää punnita tämän päivän valossa ja siitä on saatava positiivinen tulos keskipitkällä aikavälillä ja kaukaisemmassa tulevaisuudessa.
S: Vladimir Vladimirovitsh, tuleeko sota?
P: Tarkoitatteko maailmansotaa, toivottavasti ei. Nykyisissä kansainvälisissä olosuhteissa se olisi koko planeetan laajuinen katastrofi. Toivon, että maan päällä ei ole yhtään hullua ihmistä, joka päättäisi käyttää ydinasetta. Yhtenä johtavana ydinasemaana Venäjä kuitenkin kehittää ydinaseita pelotteena. Turvallisuuspolitiikkamme perustuu ydinaseisiin, me emme koskaan ole heiluttaneet emmekä aio koskaan heiluttaa ydinasepamppua. Sotilaspoliittisessa doktriinissamme sillä on kuitenkin asianmukainen asema ja merkitys.
S: Kiitos Vladimir Vladimirovitsh
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti